Riittääkö kodin pääsulake? Näin sähköliittymän teho mitoitetaan Vantaalla

Kodin pääsulake määrittää, kuinka suuren sähkökuorman kiinteistö voi ottaa verkosta samanaikaisesti. Sulakekoon riittävyyttä kannattaa arvioida Vantaalla etenkin silloin, kun kotiin hankitaan sähkökiuas, ilmalämpöpumppu, induktioliesi, sähköauton latausasema tai lisää sähkölämmitystä. Pelkkä vuosikulutus ei kerro tehontarpeesta, sillä sulakkeet reagoivat samanaikaiseen kuormitukseen.

Pientalon tavallisia pääsulakekokoja ovat esimerkiksi 3 × 25 A, 3 × 35 A ja 3 × 50 A. Kolmivaiheisen 3 × 25 A:n liittymän laskennallinen enimmäisteho on noin 17 kW, mutta kaikkea kapasiteettia ei kannata varata jatkuvaan käyttöön. Sähköasentaja tarkistaa kuormituksen lisäksi vaihejaon, keskuksen rakenteen, johtojen mitoituksen ja suojalaitteet.

Mistä kodin pääsulakekoon riittävyys riippuu?

Ratkaiseva tekijä on suurten sähkölaitteiden yhtäaikainen käyttö. Talvipakkasella sähkölämmitys voi käydä täydellä teholla samaan aikaan, kun kiuas lämpiää, liesi on käytössä ja lämminvesivaraaja kytkeytyy päälle. Jos kuorma ylittää yhden tai useamman pääsulakkeen sallitun virran, sulake voi laueta tai palaa.

Myös kuorman jakautuminen kolmelle vaiheelle vaikuttaa. Liittymän kokonaisteho voi näyttää laskennallisesti riittävältä, mutta yksi vaihe voi kuormittua muita enemmän. Tätä esiintyy etenkin vanhoissa asennuksissa ja kohteissa, joihin on lisätty suuritehoisia yksivaihelaitteita ilman vaihejaon tarkistamista.

Sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja sauna kuormituksessa

Suora sähkölämmitys, sähköinen lattialämmitys ja lämminvesivaraaja voivat olla kodin suurimpia kuormia. Lämmityksen termostaatit kytkevät vastuksia päälle tarpeen mukaan, joten kuorma vaihtelee ulkolämpötilan ja lämpimän veden käytön perusteella. Kuormituslaskennassa arvioidaan sekä asennettu lämmitysteho että todennäköinen samanaikaisuus.

Ilmalämpöpumppu käyttää yleensä vähemmän sähkötehoa kuin suora sähkövastus tuottaa lämpöä. Se voi pienentää muun lämmityksen energiankulutusta, mutta pumppu tarvitsee oman asianmukaisesti suojatun syötön. Kovalla pakkasella myös sähkövastukset voivat kytkeytyä käyttöön. Ilmalämpöpumpun hankintaa suunnitteleva voi tutustua myös avaimet käteen -asennuksen sisältöön.

Sähkökiukaan nimellisteho on usein noin 6–10,5 kW. Kiuas ei välttämättä edellytä pääsulakekoon suurentamista, jos kiuasohjaus rajoittaa muuta lämmitystä saunomisen ajaksi. Kiukaan syöttö, kaapeli ja suojaukset pitää silti mitoittaa laitteen tehon mukaan. Lisätietoa aiheesta löytyy oppaasta, joka käsittelee sähkökiukaan syöttöä ja suojauksia.

Pääsulakekoon arvioinnissa ratkaisee kuormitushuippu, ei kodin keskimääräinen sähkönkulutus.

Kuormituslaskenta kertoo liittymän todellisen tarpeen

Kuormituslaskennassa sähköasentaja kokoaa kiinteistön merkittävät sähkökuormat ja arvioi niiden samanaikaisen käytön. Laskelmaan merkitään esimerkiksi lämmitys, lämminvesivaraaja, kiuas, keittiölaitteet, ilmanvaihto, ulkorakennukset ja mahdollinen auton lataus. Laitteiden nimellistehoja ei yleensä lasketa suoraan yhteen, koska kaikki laitteet eivät käy täydellä teholla samaan aikaan.

Laskentaa voidaan täydentää sähkötaulusta tehtävillä virtamittauksilla tai kulutusseurannalla. Mittaus kannattaa ajoittaa kylmään vuodenaikaan, jos sähkölämmitys muodostaa suuren osan kuormasta. Sähköturvallisuus- ja asennusasioista löytyy kuluttajille tietoa myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sähköaiheisilta sivuilta.

Milloin kodin pääsulake pitää suurentaa?

Kodin pääsulake voi vaatia suurentamista, jos laskenta osoittaa nykyisen liittymän jäävän liian pieneksi eikä kuormaa voida hallita ohjauksilla. Tarve voi tulla vastaan esimerkiksi sähköauton latauksen, uuden kiukaan, laajan lattialämmityksen tai sähkökattilan yhteydessä. Toistuva pääsulakkeen palaminen on selvä syy teettää tarkastus, mutta sulakekokoa ei saa kasvattaa omin päin.

Ennen suurentamista sähköasentaja selvittää liittymisjohdon, mittauskeskuksen, pääkeskuksen ja suojalaitteiden soveltuvuuden. Paikallinen verkkoyhtiö vahvistaa, voidaanko liittymä suurentaa ja millaisia muutoksia mittaukseen tai liittymisjohtoon tarvitaan. Muutos voi vaikuttaa liittymismaksuun ja sähkönsiirron perusmaksuun.

Kuormanhallinta voi korvata liittymän suurentamisen

Liittymän suurentaminen ei ole ainoa ratkaisu tehontarpeeseen. Kuormanhallinta mittaa kiinteistön virtaa ja pienentää ohjattavan laitteen tehoa, kun muu kulutus kasvaa. Ratkaisu sopii hyvin sähköauton lataukseen, sillä auton lataustehoa voidaan alentaa saunomisen, ruoanlaiton tai lämmityshuipun ajaksi.

Myös lämminvesivaraajaa, lattialämmitystä ja muita varaavia kuormia voidaan ohjata ajallisesti. Ohjauksen pitää perustua suunnitelmaan, jossa huomioidaan asumismukavuus, laitteiden valmistajaohjeet ja sähköjärjestelmän rakenne. Pelkkä ajastin ei suojaa pääsulakkeita, jos muut kuormat vaihtelevat ennakoimattomasti.

AR Asennus Oy voi kartoittaa Vantaalla sijaitsevan kodin nykyiset kuormat, tarkistaa sähkötaulun ja laskea tulevien laitehankintojen tehontarpeen. Tarkastuksen perusteella selviää, riittääkö nykyinen liittymä, kannattaako käyttöön ottaa kuormanhallinta vai tarvitaanko verkkoyhtiön kanssa toteutettava sulakekoon muutos.